20. Arvot uusiksi

[ Klikkaa tästä aiheeseen sopiva musiikki soimaan taustalle (= siis avaa toiseen välilehteen)
-> "Beli Andjeo / Valkoinen enkeli" ]

Silloin tällöin ihmisen elinaikana tapahtuu jotain, joka saa jokaisen arvottamaan oman maailmansa uudestaan, siis asettamaan asiat oikeaan arvojärjestykseen. Tällaisia pysäyttäviä asioita voivat olla esimerkiksi läheisen kuolema, oma tai läheisen sairaus tai loukkaantuminen, vammautuminen.

Joskus ihminen joutuu pohdiskelemaan näitä samoja asioita jo etukäteen, kun hänellä on edessään jotain "pelottavaa", "tuntematonta" tai muuten "ennalta arvaamatonta". Tällaisia ovat esimerkiksi matkat jonnekin kauas, pitkäaikainen sairastelu tai vaikka leikkaukseen joutuminen.

Itse olen ollut tuollaisessa arvojen uudelleen asettamistilanteissa monestikin ja ne ovat aina olleet mielestäni kasvattavia ja hyviä näin jälkikäteen ajatellen, vaikka tapahtumahetkellä on varmasti ollut muunkinlaisia ajatuksia. Toisaalta olen sitten ihmetellyt, etteivät uusitut arvot aina ole sitten jääneet "selkärankaan", siis pysyviksi muutoksiksi, vaan itse asiassa melko nopeasti käyttäytyminen on saattanut palata entiselleen. Tällainen sitten lienee meidän ihmisten ailahtelevainen luonteemme.

Nyt olen taas selvästi liukumassa johonkin tuollaiseen, kun "päivämäärä" lähestyy - päivämäärä, josta käytän kiertoilmausta: "vedenpaisumus" ja puhun siis ajasta "ennen ja jälkeen vedenpaisumuksen". Päivämäärä ei ole tarkasti tiedossa, ainoastaan kahden kuukauden haarukassa ja se tekee asiasta vielä vaikeamman käsitellä. Koko ajan - siis ennen vedenpaisumusta - ikään kuin riippuu "löysässä hirressä" odottaessa vedenpaisumusta, jonka vaikutuksia ei vielä oikein osaa arvioida, mutta joita tulee pohdittua kuitenkin melkoisesti.

Hyvää tässä on ollut se, että asioihin on voinut valmistautua rauhassa ja pohtia asioita monelta kantilta ja järjestellä omia asioita kuntoon. Toisaalta on selvästi ollut havaittavissa myös jonkinlaista turhaa dramatisointia ja niiden aiheuttamaa paniikkia, joka tosin sitten onneksi on vielä mennyt ohi nopeasti.

Tuo "arviointitilaisuus" liittyy leikkaukseen, johon olen menossa ja johon siis jonotan tietämättä tarkkaa päivämäärää milloin, ainoastaan kuukauden noin kahden kuukauden tarkkuudella. Leikkaus ei liene "tappava", vaikka kohtuullisen iso lieneekin, mutta leikkauksen jälkiseuraukset pelottavat ehkä sitten enemmän. Elämän tulee nyt muuttua ja siinä ohessa myös arvojen - tällä kertaa pysyvästi. Olenko valmis siihen? Olen yrittänyt nyt jo muutaman kuukauden vakuuttaa, että olen, mutta aika ajoin myös epäillyt sitä.

Onneksi oma ortodoksinen kirkkomme on vuosituhansien aikana oppinut ymmärtämään ihmisen huolia ja hätää ja muokannut noihin tilanteisiin meille sopivia rukouksia. Niin nytkin. Huolen kasvaessa, voin lausua rukouksen varjelusta tarvitsevan puolesta ja rauhoittua.

*

Herra minun Jumalani, iankaikkinen Kuningas, Kaikkivaltias ja Kaikkivoipa, joka yksin vapaasta tahdostasi olet kaiken luonut.

Sinä pelastit Babyloniassa pyhät nuorukaiset seitsemän kertaa kuumennetun pätsin liekeistä muuttamalla ne vilpoisiksi.

Sieluni parantaja ja vahvistaja, Sinuun toivonsa panevien turva, rukoilen Sinua ja hartaasti anon:

Karkota kaikki pahat voimat ja päästä niistä palvelijasi, varjele minua kaikilta paholaisen hyökkäyksiltä ja juonilta.

Ihmisiä rakastava Jumala, Kaikkeinkorkein, anna palvelijallesi auttava kätesi, ojenna käsivartesi ja vartioi ja varjele luotuasi. Lähetä palvelijasi tykö rauhan enkeli, voimallinen sielujemme ja ruumiidemme suojelija, puolustamaan minua, jotta suojassasi kiittäen rukoilisin Sinua:

Kun Herra on minun kanssani, en pelkää, mitä voivat ihmiset; ja:

En pelkää mitään pahaa, koska Sinä olet kanssani, koska Sinä olet Jumala, minun turvani, väkevä Valtias, rauhan Ruhtinas.

Herra minun Jumalani, pelasta palvelijasi ja varjele minua kaikelta pahalta. Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän, ainaisen Neitseen Marian, valkeuden enkelin ja kaikkien pyhien esirukouksien tähden.

Aamen.
Esirukouksianne pyytäen,



HAP internetääliö