42. Läheisyys kasvattaa suvaitsevaisuutta

Aloitin kesäloman, vaikkei minulla lomaa enää olekaan. Tuon ns. loman tämä eläkeläinen on jaksottanut alustavasti pariin kolmeen tai ehkä useampaan jaksoon: matkailuautolla, moottoripyörällä, matkailuautolla, ...


Nyt olen siis liikkeellä matkailuautollani, jossa on makuutilat 6-7 henkilölle ja käytämme niistä viisi. Kolme aikuista ja kaksi pientä lasta, tunnelma siis tiiveimmillään. Minä nukun puolitoistavuotiaan prinsessan kanssa takana olevassa makuutilassa, hänen äitinsä kolme ja puolivuotiaan prinsessan velipojan kanssa etupuolen yläpetillä ja lasten isä yksinään alapetillä katsellen samalla jalkapallon EM-kisoja telkkarista. Eihän siinä matkailuautossa liiaksi tilaa ole, mutta hyvin mahdumme ja läheisyys kasvattaa suvaitsevaisuutta toisiamme kohtaan. Ja mikä tärkeintä, ukin suhdetta omiin vunukoihinsa.


Olen aiemminkin matkaillut poikani perheen kanssa, milloin jossain Itä-Euroopassa (Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia, Romania), milloin Islannissa ja viimeksi kokonaisen kuukauden mm. Italiassa, Itävallassa, Tsekissä ja Saksassa. Kun varaa mukaan pussillisen korvatulppia ja säkillisen rauhallisuutta sekä osaa oikeaan aikaan ottaa lapset mukaansa ja luiskahtaa ulos lähteäkseen leikkimään leikkipuistoon tai syöttämään joutsenia lammelle, autorauha on jonkin aikaa turvattu.


Nyt olemme matkalla Länsi-Suomeen ja pysähdyimme Ähtärin eläinpuiston leirintäalueella, jonne päädyimme Muuramen mökin kautta. Yksi pienistä sai jonkinlaisia mahapuruja ja matka-aikataulu venyi jo heti alkuun noin 1-1½ vuorokautta. Ns. Länsi-Suomen juhannus vaihtunee tällä kertaa johonkin muuhun. Tänään en tiedä, missä olen huomenna puhumattakaan, että tietäisin, missä olen ylihuomenna. Mutta haitanneeko tuo!


Tiivis elämä matkailuautossa samaan aikaan, kun ulkona on pieniä sadekuuroja, on läheistä, kasvattavaa ja uusia elämän taitoja antavaa. Tutustun samalla lapseeni ja miniääni, ja eritoten vunukoihini ja samalla he tietysti minuun. Suurella lämmöllä ja rakkaudella muistan kuukautta Euroopassa pojanpoikani (ja samalla tietysti hänen vanhempiensa) kanssa ja nyt minulla on mahdollisuus tutustua myös poikani tyttäreen, sukuhaarani ainoaan prinsessaan ja mitä ilmeisinnin sydämeni murskaajaan.


Tuleva yö on ensimmäinen, jonka nukun autossa samassa osastossa prinsessan kanssa. Viereen on varattu niin tutteja kuin tuttipullokin. Vanhemmat jännittävät suuresti, kuinka selviän. Niin kai minäkin. Mutta kuten sanoin: tällainen läheisyys kasvattaa kaikkien meidän suvaitsevaisuutta - ei vain omalla kohdallani, vaan kaikkien muidenkin mukana olevien kohdalla, lapsien ja heidän vanhempiensa.

* Autuas on se, joka saa maistaa ateriaa taivaan valtakunnassa. Olet kuitenkin jo maan päällä tehnyt minut tästä autuudesta osalliseksi. Kuinka monta kertaa olet jumalallisella kädelläsi tarjonnut minulle Ruumiisi ja Veresi. Minä, suuri syntinen, olen vastaanottanut pyhät Lahjasi ja olen saanut tuntea sanoin kuvaamattoman, yliluonnollisen rakkautesi.


* Kunnia Sinulle ihmisymmärryksen ylittävästä virvoittavasta armovoimasta;
* Kunnia Sinulle, kun perustit Kirkkosi rauhaisaksi satamaksi kärsivään maailmaan;
* Kunnia Sinulle, kun uudestisynnytät meidät kastevedellä;
* Kunnia Sinulle, kun painat meihin Pyhän Hengen sinetin;
* Kunnia Sinulle, kun palautat katuville liljan tahrattoman puhtauden;
* Kunnia Sinulle, Sinä anteeksiannon ehtymätön syvyys;
* Kunnia Sinulle elämän maljasta ja ikuisen ilon leivästä;
* Kunnia Sinulle, joka saatat meidät taivaaseen;
* Kunnia olkoon Sinulle, Jumala, iankaikkisesti.
(Kiitosakatistos, 11. iikossi)




HAP internetääliö