sunnuntai 8. tammikuuta 2012

4. Ihmisen julkikuva

No nyt löytyi jo kuvakin blogin yläosaan, kiitos ystäväni Juojärven Jurodivin. Tosi ystävissä on se hyvä puoli, että he näkevät tuon "hulluuden" hetkessä ja joku on niin taitava, että pystyy sen jopa tallentamaan sadasosasekunnissa, carpe diem. Näin tässäkin kävi. Huomasin kyllä, että kuvan taustalla oli Siiskosen leipomon muovipussi, pitää kysyä tulisivatko sponsoroimaan blogiani. 

Muuten tuo ihmisten julkikuva, minkä me siis itsestämme annamme tähän nyt jo äärettömään julkisuuteen täällä internetissä, vaihtelee hurjasti. Osa ihmisistä pitää kiinni tiukasta kurista, ei kuvia, ei tarkkoja tietoja, ei suunnilleen mitään julki, mutta kaikki pitää saada tietää toisista.

Osalla on sitten kaikki tiedot levällään. Etenkin tuolla Facebookissa. Lyhyen lueskelun jälkeen osasta ihmisiä voi sanoa, milloin hän menee yleensä nukkumaan, milloin herää, mitä lääkkeitä syö, milloin käy saunassa - siis peseytyy, milloin tekee ja mitä milloinkin tekee ruuaksi, mitä lukee, mitä suree, mitä iloitsee, miten pukeutuu, jne. jne. jne.

Joskus kai joku varoittelikin, että varkaatkin lukevat avoimia profiileja ja suunnittelevat sen mukaan keikkansa, milloin joku henkilö on matkoilla. Tiedä häntä, mutta kyllä minusta joka tapauksessa tuo tietojen levittely on mennyt osalla överiksi. Ei siis niinkään siinä, mitä noita harmittomia juttuja nyt sitten levitelläänkin, vaan siinä, että kuvitellaan noiden asioiden ihan todella kiinnostavan mukamas näitä ns. muka-kavereita.

Vähän sama kuin minulla tässä blogissa. Kirjoittelen tänne juttuja ja hurskaasti kuvittelen, että ne kiinnostavat joitakin sen verran, että lukevat sen. Hah!

Mutta vielä tuosta Facebookista. Osa klikkailee siellä tuota 'Tykkää'-painiketta ihan vain sielunhoidollisista syistä, osalle se on jäänyt päälle ikään kuin hajumerkintänä, että tuollakin on jo tullut käytyä ja osa ei edes ymmärrä, mitä tekee. Kokeilepa joskus laittaa vaikka armeniankielinen kertomus paikallisesta toilettiarkkitehtuurista Facebookiin, niin varmasti saat useita tykkäyksiä ja kommenttejakin, kuinka upea juttu on ja vaaditaan lisää sellaisia.

Tuossa edellisessä koirajutussa muuten unohdin, että nykyihminen ei jaksa lukea yhtä A4:ää enempää kerralla. Siitä jutusta tuli siis ihan liian pitkä monelle meistä. Anteeksi tuottamani ahdistus niille, jotka kuitenkin pakottivat itsensä lukemaan sen loppuun. Yritän nyt tehdä tästä jutusta lyhemmän.

Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu."  (1.Moos.1:27-28)


HAP
internetääliö

1 kommentti:

  1. Näin se on - laitapa nettiin jumalallisia salaisuuksia syvältä luotaava kirjoitus tahi seikkaperäinen selostus siitä, miksi jokin yleinen teknillinen vimpain kieltäytyy toimimasta ja miten sen saa palautetuksi ruotuun ja palvelemaan kiltisti isäntäänsä, niin eiköhän ensimmäisten kymmenen kommentin joukossa liene yksi jos toinenkin, joka, ollen jutun pituuden pikaisella silmäyksellä todettuaan liian laiska siihen edes pintapuolisesti paneutumaan tai edes omaperäisesti ilmaisemaan ei-jaksavansa näin pitkää tuotosta omaksua, antamatta mainitun laiskuuden kuitenkaan asettua ilkeyden ja tylyyden edelle, ykskantaan toteaa TL;DR - Too Long; Didn't Read - liian pitkä, en lukenut - riippumatta alkuperäisen jutun aiheesta, pituudesta, tyylistä tai kielestä, tai siitä, oliko häntä kukaan pyytänytkään lukemaan, saati kommentoimaan kyseistä kirjoitusta.

    VastaaPoista