74. Jesuiittamainen blogisti

Tässä olemme Niksun - paikallisen kirlvoittelijakissan - kanssa menossa luostarin ruokalaan "Trapesaan" iltapalalle:
(Kuva © Nettihoukka/HAP)

Vietin kolme päivää Valamon luostarissa. Siellä oli Valamon opiston järjestämä sosiaalisen median koulutus kirkon ja seurakuntien työntekijöille. Kouluttajina toimivat pääasiassa luterilaisen kirkon "Hengellinen elämä verkossa" hankkeen vetäjät - kolme pappia ja yksi verkkopedagogiikan asiantuntija. Mukavia ihmisiä. Oli kiva saada tutustua heihinkin.

Sain itsekin toimia yhtenä päivänä luennoitsijana ja alustin keskustelua mm. sivustosta, jossa olen ylläpitäjänä ja tietysti tästäkin Nettihoukan harhaisesta blogista, joka olikin yllättäen joillekin jopa tuttu. Muina luennoitsijoina toimi yksi ortodoksisen kirkon blogistipappi sekä kirkon tiedotuksen koordinaattori. He puhuivat mm. sielunhoitotyöstä verkossa ja siitä, miten verkossa pitäisi keskustella ja millaista on julkisen keskustelun vaikutus.

Sain pyyhkeitä kirkon tiedottajan taholta siitä, että kirjoitan blogeissani ensin joistain asioista "kriittisesti" (lainausmerkit ovat oma kannanottoni) ja heti perään rukouksia tai muuta liturgista tekstiä. Hänen mielestään se on jesuiittamaista eikä hän sitäkään siksi oikein hyväksynyt, vaikka sivulauseissa piti "kriittistäkin" kannanottamista jossain määrin hyväksyttävänä. Miksi kirjoitin "jossain määrin"? Siksi, että hänen mielestään tällaisenkin kirjoittamisen tulisi huomioida kirkon hierarkinen rakenne ja kaiken kirjoittamisen tulisi jollain tavalla olla kirkon johdon (siis piispan ja kun hänellä ei aika riitä, hänen hovinsa) johtamaa ja ohjailevaa. Tältä siis minusta tuntui ja näin sen ymmärsin, vaikka en ole nyt ihan varma, sanoiko hän sen ihan juuri noin.

Mietinkin jonkin aikaa, että pitäisiköhän sitten muuttaa blogini nimi "Nettihoukan jesuiittamaisiksi harhoiksi" vai laittaisinko ihan suoraan "Jesuiitan jorinoita". Jesuiitathan tunnetaan mm. oman uskonsa vahvasta puolustamisesta, joten siltä osin se olisi ollut soveliastakin, mutta heidät tunnetaan myös osin väkivaltaisesta ja epäeettisestä toiminnastaan, mikä ehkä kuitenkin sitten estää nimenmuutoksen. Tosin ei tainneet jesuiitat joiltain osin poiketa paljoakaan kirkkomme keskushallinnosta, jossa myös sanat ovat liian usein erilaisia kuin teot.

Tapasin koulutuksessa useita sellaisia ihmisiä, joita en ollut koskaan nähnyt ja tavannut livenä. Lähes kaikki olivat omalla ihanalla tavallaan innostuneita sosiaalisen median käyttäjiä, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että kaikki näpräsivät läppäriään ja lähettelivät viestejä toisille koulutettaville tai kaikille osallistujille Facebookissa samaan aikaan, kun luennoitsija puhui heille edessä. Alkuun se vaikutti jopa loukkaavalta, mutta havaittuani, että hehän ihan oikeasti kuuntelivat ja kommentoivat minua tai muuta luennoitsijaa taitavasti ja herkullisesti viesteissään käyttäen samalla erilaisia netin työkaluja, havaitsin sen olevan ihan oikeaa toimintaa.

Koulutettaville perustettiin oma Fb-ryhmä, joka oli oleellinen osa koulutusta ja toimi tällaisessa uudessa koulutustilanteessa mainiosti. Enpä ole koskaan ollut aikaisemmin tällaisessa uudenlaisessa koulutuksessa, joka mielestäni toimisi hyvin myös vaikka koulussa. Se vaatisi siellä tosin hieman tarkemman opettajan tai vaikka kouluavustajan syynäämisen, missä kukin netissä surffailee, mutta oikein toteutettuna olisi moderni ja hyvä opiskelutapa.

Kurssilla siunattiin Nettihoukan käyttöön myös uusi auto, joka tuli hankittua muutama päivä aikaisemmin. Auton siunaamisen toimitti luostarin johtaja, KS Joensuun piispa Arseni ja se löytyy netistä, mistä jokainen voi se halutessaan katsella. Nyt pitäisi vielä lähettää tapahtuneesta asiakirjat ja tapahtuman videolinkki vakuutusyhtiölleni ja kysyä, saisinko auton vakuutuksista alennusta, kun onnettomuusriski on nyt huomattavasti vähäisempi piispan siunauksen jälkeen. Saahan niitä alennuksia murtohälyttimistä ja muista sellaisista, niin miksi ei tästäkin.
* Siunaa Sinä, Herra, tämä ajoneuvo, ja suo palvelijasi käydä tietään iloiten, ja saattaa päätökseen niin matkansa kuin sinun antamasi palvelutehtävä. Sillä matkan päätökseen saattaminen ei riipu vaeltajan tahdosta eikä kiirehtimisestä, vaan armahtavasta Jumalasta. Sen tähden rukoilemme Sinua, anna valkeuden enkelin kulkea edellämme, ja päästä meidät sekä yöllä että päivällä kaikesta pahasta, jotta me Jumalan Hengen kuljettamina kiiruhtaisimme viisaasti, emmekä turhaan vaivaa näkisi.
(osa rukouksesta, joka luetaan ajoneuvon siunaamisen yhteydessä)


HAP internetääliö