keskiviikko 10. lokakuuta 2012

79. Aika ei muutukaan

Suomalaisen ortodoksisen kirkkokalenterin 2012 kansi.
(Kuva: HAP)
Tammikuussa näin jossain mediassa uutisen, jonka eläkeläisenä luin suurella ennakko-odotuksella ja mielenkiinnolla: "Ajanpitäjät erimielisiä: Aika ei muutukaan". Uutisessa sitten valitettavasti (siis eläkeläiselle) kerrottiin, että ajanlaskusta vastaavat tiedemiehet eivät onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen ajan muuttamisesta. Genevessä kokoontuneet tiedemiehet eivät poistaneet karkaussekuntia. Heidän mukaansa asiasta tarvitaan lisätutkimusta.

On meillä siinä iso ongelma - vai onko. Nuo kalenterit ja aikakysymykset näyttävät olevan esillä joka paikassa. Kirkossakin. Meillä Suomessa on tietämäni mukaan väärä kalenteri käytössä ortodoksisessa kirkossa. Tällä hetkellä eroa on jo 13 päivää ja ero sen kun lisääntyy tuohon "oikeaan kalenteriin". Kyse on tietenkin kirkkokalenterista: juliaaninen (vanha) vai gregoriaaninen (uusi). Juliaaninen sai nimensä keisari Julius Caesarilta ja gregoriaaninen roomalaiskatoliselta paavi Gregorius XIII:lta. Kun juliaanisen kalenterin aloitusaika tai siis käyttöönottoaika sijoittuu vielä 1500-luvun lopulle, noin 500 vuotta suuren roomalaiskatolisen ja ortodoksisen kirkon välille syntyneen skisman eli kirkollisen eräänlaisen riidan jälkeen, eihän lännen paavin tekemää kirkkokalenteria voitu tietenkään ottaa käyttöön idässä.

Kiista on sittemmin kärjistymistään kärjistynyt, kun suurin osa ortodoksista maailmaa monesti vielä Venäjän kirkon "johdolla" käyttää joko tuota vanhaa juliaanista kalenteria tai siitä hieman lievennettyä ns. korjattua juliaanista kalenteria, jossa pääsiäinen ja siitä johtuvat juhlat ovat juliaanisen kalenterin mukaisia ja muut gregoriaanisen kalenterin mukaisia. Suomi taitaa nykyisin olla yksin ainoana ortodoksisista kirkoista, joka käyttää yhä uutta gregoriaanista kalenteria ja siksi monessa ortodoksisessa kirkossa suomalaisia ortodokseja pidetään vähintään outoina, jos ei melkein harhaoppisina.

Itse ajattelen asiasta hieman yksiviivaisemmin. Minusta monet muut kirjat - Raamattu etunenässä - ovat hieman tärkeämpiä kirjoja kuin kalenteri. Lisäksi katson, että nykyinen tieteellinen tutkimus on osoittanut, mikä on oikea aika. Siitähän tuo alussa mainitsemani uutispätkänkin pitäisi todistaa. ”Oikea vuosi” eli ns. trooppinen vuosi (aurinkovuosi) on tietyn mittainen ja se lienee varsin hyvin tieteellisesti todistettu, mutta ei näy kelpaavan meille kaikille.

Kai hieman kärjistettynä voidaan siis sanoa, että juliaanista kalenteria tai siitä johdettua korjattua kalenteria käyttävien maiden ortodoksit katsovat oman kalenterinsa olevan ”ajan ikoni” eikä sitä saa, eikä missään nimessä voi korvata roomalaiskatolisen paavin laatimalla kalenterilla eikä kai sitten millään kalenterilla, tieteellisellä tai muullakaan. Tämä ajatuskanta kuvannee ehkä laajemminkin montaa nykyistä ekumeenista ongelmaa juuri idän ja lännen välillä. Jos emme pääse yhteisymmärrykseen edes ajasta, miten se voisi toteutua uskon peruskysymyksissä.

Jos vielä ajattelemme tuota alussa siteeraamani uutista, voimme tosin kaikki hieman kauhistella, miten sekunnistakin on tullut meille tärkeä asia. Sekunti saattaa vaikuttaa elämäämme ratkaisevalla tavalla. Uutisessa sanottiin:

"Maailman atomikelloihin lisätään toisinaan sekunti, jotta ne pysyisivät Maan rotaation tahdissa. Pyörimistä hidastaa hieman auringon ja kuun painovoima. ... Ilman sekunnin lisäystä korkean teknologian kellot menisivät aurinkoajan edelle noin 15 sekuntia sadassa vuodessa. Käytännön arvostelijoiden mukaan kaikki maailman tietokoneet on ajastettava manuaalisesti uudelleen joka kerta, kun sekunti lisätään. Tämä aiheuttaa kustannuksia ja lisää virheiden riskiä."

Siis joillekin on liikaa yksikin sekunti, meillä ortodoksisessa kirkossa ongelma on jo 13 päivän mittainen, kun juliaaninen kalenteri on nykyisin 13 päivää jäljessä verrattuna gregoriaaniseen kalenteriin. Venäjällä vietetään joulua meidän uutena vuotena ja maailmalla vietetään ortodoksista pääsiäistä vaihdellen muutaman viikon erolla, joskus tosin samaan aikaankin: viimeksi vuosina 2010 ja 2011 ja seuraavan kerran 2014. Ensi vuonna 2013 ero on jo aika suuri: uudessa kalenterissa eli siis gregoriaanisessa se on maaliskuun 31. päivänä kun vanhassa eli juliaanisessa se on vasta toukokuun 5. päivänä. Keväällä ortodoksisissa maissa (mm. Venäjällä, Kreikassa ja Romaniassa) matkusteleville on siis tiedossa mahdollisuus viettää kahdet eri pääsiäisjuhlat, tosin välissä on siis yli kuukauden jakso. Huh meitä ihmisiä!


*

Nyt on koittanut kaikki ihmiset pyhittävä aika, ja meitä odottaa oikeudenmukainen Tuomari. Käänny siis, sielu, katumukseen, niin kuin syntinen nainen, joka kyynelin huusi: ”Herra, armahda minua.” Kristus, sielumme ja ruumiimme parantaja, antaessasi tänä päivänä vesien virrata Neitseen kunniakkaassa temppelissä siunauksesi vihmonnan kautta parannusten lähteeseen, sinä karkotat sairastavien taudit.
(osa pienessä vedenpyhityksessä lauletusta veisusta)


HAP
internetääliö

2 kommenttia:

  1. Niin... onhan se hirveää, että ihan paavi on laatinut gregoriaanisen kalenterin. Juliaanisen laati sentään roomalainen epäjumalanpalvelijakeisari!

    VastaaPoista
  2. Hyvä juttu! Isä Leo Tuutti sanoi kerran hyvin: käytämme sitä kalenteria, jonka Luoja on meille luonut, eli luonnon kalenteria. Siihenhän tällä sekuntipelilläkin on pyritty, joskin ottavat jo pojat aika tarkasti. Ei maallikko arvaisi, että 15 sekunnin jätätys sadassa vuodessa on ihan _noin_ vakava asia!

    VastaaPoista